Design for Wiser Action – työväline projektisuunnitteluun

Posted on Posted in menetelmät

Remember the practice of Aphei:

It is kind to ask for help.

A person who cannot ask for help cannot be trusted.

-Nuu-chah-nulth tribal wisdom

 

Designing for Wiser Action-toimintamallin on luotu projektien ja prosessien suunnittelun osallistavaksi  työvälineeksi. Lähtökohtana on tarjota projektin suunnittelutyön kanssa painiville mahdollisuus pyytää muilta apua ja neuvoja. Tavoitteena on yhdessä muiden kanssa jalostaa ja hioa projektiaaihioita siten että toteutus tapahtuu viisaimmalla mahdollisella tavalla. Monipuolisuus, useat näkökulmat ja yhdessä tekeminen ovat avaimia viisaaseen toimintaan. Työskentelyssä käytetään työpohjaa joka löytyy tekstin lopusta.

Ketä prosessi palvelee parhaiten?

Designing for wiser Action palvelee parhaiten sellaisissa tilanteissa, joissa kysessä on todellinen haaste, joka tulee ratkaista. Projektin omistajan tulee olla sitoutunut projektiin ja hänellä tulee myös olla valtuutus ja mahdollisuudet sen käytäntöön viemiseksi.

Prosessin kulku

Designing for Wiser Action -prosessiin on normaalisti hyvä varata aikaa noin 3-4 tuntia. Koulutuksessamme tiivistämme hieman prosessia ajan vähyyden vuoksi.

1.Kutsu paikalle projektin omistajat

Työpajasta on kannattaa tiedottaa hyvissä ajoin, jotta mahdolliset projektin omistajat ehtivät kypsytellä omia aiheitaan ja tavoitteitaan. Työpajaan valittavien aiheiden tulee olla konkreettisia, sellaisia jotka tullaan viemään käytäntöön lähitulevaisuudessa.

2. Designing for Wiser Action- toimintamallin esittely ja perehdytys (n.5 min)

Paikallaolijoille esitellään Design for Wiser Action -toimintamalli, ja kerrotaan miten työskentely tapahtuu.

3.Projektien esittely ja ryhmiin jakautuminen (n.15 min)

Projektien omistajat esittelevät koko ryhmälle omat aiheensa ja kutsuvat muut avustamaan heitä ajatus- ja suunnittelutyössä. Ryhmä jakaantuu projektin omistajien luo, näin ollen jokaisen aiheen ympärille muodostuu oma projektitiimi.

Ryhmille jaetaan työpohjat sekä työskentelyä ohjaavat kysymykset (ks. alla.)

 

4. Ryhmätyöskentely (väh. 90 min)

Jokainen projektitiimi siirtyy omaan pöytäänsä. Aluksi projektin omistaja esittelee aiheensa pikaisesti, jonka jälkeen ryhmä lähtee sitä yhdessä työstämään.

5.Pölytys (20 min)

Projektitiimiläiset vaihtavat paikkaa toisen projektinomistajan pöytään. Jokainen projektin omistaja esittellee lyhyesti edellisen ryhmän kanssa työstetyn projektisuunnitelma pölyttäjille. Pölyttäjät  palautetta ja mahdollisia kehitysehdostuksia, projektin omistajan tehtävänä on vain keskittyä kuuntelemaan ja tekemään muistiinpanoja.

6. Ryhmätyöskentely – hiominen ja kiteytys (20-30min)

Alkuperäinen tiimi palaa projektin omistajan pöytään, nyt tehtävän on hioa, kiteyttää ja tehdä viimeiset silaukset suunnitelmaan.

7. Yhteenveto

Koko ryhmä kerääntyy lopuksi yhteen, esimerkiksi piiriin. Projektin omistajat kiteyttävät muulle ryhmälle työskentelyn lopputulokset esimerkiksi vastaammalla näihin kahteen kysymykseen:

Mistä olen kiitollinen?

Mitkä ovat seuraavat askeleet?

Roolit

Host eli isäntä, henkilö(t) joka esittelee prosessin ja toimintatavat koko ryhmälle, auttaa projektin omistajia orientoitumaan työpajaan sekä isännöi koko prosessia työpajan aikana.

Projektin omistaja, henkilö joka kaipaa apua oman projektinsa tai aiheensa kehittämisessä, selkeyttämisessä ja kiteyttämisessä. 

Projektitiimi: henkilöt jotka auttavat työstämään projekteja

Koko ryhmä: kaikki läsnäolijat

Neuvonantajat: osa paikallaolijoista voi toimia lisätukena ja pistäytyä avustamassa projektitiimejä jos siihen on tarvetta

Työskentelyä ohjaavat kysymykset:

  • Minkä tarpeen tämä projekti täyttää?
  • Mikä on projektin tarkoitus?
  • Keitä tarvitaan mukaan? Tiimi, kumppanit, sidosryhmät?
  • Mitä tapahtuu ennen projektia, sen aikana ja sen jälkeen?
  • Mitä ovat aineelliset ja aineettomat tulokset?
  • Missä tarvitaan vielä apua?  Millaisia haasteita ja avoimia kysymyksiä projektiin liitty? Mitä ovat seuraavat askeleet?

Tästä voit ladata painovalmiin Design for Wiser Action -työpohjan. Painettu työpohja on kooltaan n. 70cm x 90 cm.

Art_of_Hosting_tyopohja_design_for_wiser_action_2018_paino

Chaordic Stepping Stones – askelmerkit järjestyksen ja kaaoksen reunalla

Posted on Posted in menetelmät

Kirjoittanut Kirsi Joenpolvi, alkuperäinen teksti osoitteessa www.syncrosdesign.com


Minua on aina kiinnostanut, mitä ryhmien taustalla tapahtuu. Mikä toimii, mikä ei – ja miksi? Energian laki toimii joka tapauksessa, olipa kyseessä sitten oma elämä, organisaatio tai muu kokonaisuus, joka on osa elävää  systeemiä. Omanlaisensa salapoliisitehtävä on siis miettiä, miksi jotkut asiat menevät mönkään tai sitten loistavasti.

Onko kenties rynnätty liian nopeasti sulkevaan, konvergenttiin  vaiheeseen ja toiminnan tarve on jäänyt epäselväksi tai – kun kaikki meni nappiin, oliko kyse hyvästä systeemisestä suunnittelusta  ja onnekkaista sattumista?

Osallistavat prosessit tapahtuvat pääosin  ihmisten kanssa, ja silloin mukaan tulee myös muuttuja X. Arvaamaton elementti, joka antaa elämälle mielenkiintoisen  lisämausteen. On myös niin erilaisia  ihmistyyppejä. Jotkut saavat siivet alleen, kun päästään puhumisesta tekemiseen, toiset pohtivat asioiden taustoja syvällisemmin ennen kuin tekevät mitään.

Fasilitoinnissa hauskaa on juuri se, että kaikki tekemisen vaiheet ovat tärkeitä. Myös erilaisilla ihmisillä on tärkeä merkitys.  On vain tunnistettava, milloin mikäkin vaihe on valloillaan,  ja tuettava kulloinkin tarvittavaa maaperää ja toimintatapoja. 


Askelmerkit kaaoksen ja järjestyksen reunalla
Art of Hosting-työskentelyfilosofiassa pysytellään tietoisesti kaaoksen  ja järjestyksen rajapinnalla.  Suunnittelu on spiraalinomaista ja monikerroksista, ja moneen asiaan palataan yhä uudelleen.

Kaaoksen ja järjestyksen reunalla tapatuvissa prosesseissa on aina kolme eri vaihetta;  avaava (divergent), itseohjautuva (emergent) ja sulkeva (convergent).

Jos mietitään esimerkiksi  tulevaisuudessa toteutettavaa  tapahtumaa,   Chaordic Stepping Stones toimii kompassina avaavan vaiheen läpi ja antaa suuntaa emergenttiin tilaan asti, joka  on itse tapahtuma. (Tästä lisää artikkelissa 8 Breaths of Design.)

Askelmerkit muodostavat sopivan väljän strategisen suunnittelualustan projekteille, joiden lopputulosta ei voida ennustaa, mutta joiden tarkoituksena on valjastaa kollektiivinen älykkyys tuottamaan mahdollisimman hedelmällinen sato.

Jokainen askelmerkki  sisältää kysymyksen, johon vastaamalla aktivoidaan  seuraava astinkivi. Toisaalta vaiheita tarkennetaan ja käydään läpi useampaan kertaan, joten kyseessä on myös  itseään ruokkiva spiraali, jonka ympärillä harjoitetaan jatkuvaa yhdessäluomista.

1. Tarve
Mikä on tapahtuman/projektin tarve, mikä siinä aiheuttaa värinää kutsujissa? Mikä pelottaa niin houkuttelevasti, että siihen tartuttava vaikka haasteitakin on tiedossa? Tässä vaiheessa tarpeita voi olla useampiakin eikä niiden listaamista kannata karsia.

2. Tarkoitus
Mikä on tapahtuman tarkoitus? Millainen lause kokoaisi tarpeet  selkeään ja kattavaan muotoon? Voiko ne pukea kysymykseksi, joka tiivistäisi  asian ytimen? Työskentelyn keskiössä oleva Calling Question-kutsuva kysymys- tekee vahvasti tuloaan. Selkeyttä etsiessä on hyvä palata uudelleen tarpeisiin ja etsiä  sieltä punaista lankaa.

Chaordic Stepping Stones on spiraalinomainen ketju, jossa  tarkoitus  saa ravintoa sekä sitä edeltävästä että seuraavista askelmerkeistä, erityisesti  tarpeista  ja  ihmisistä.

3. Periaatteet
Mitkä ovat tapahtumaan liittyvät työskentelyperiaatteet? Miten ne liittyvät tarpeisiin ja tarkoitukseen? Jos mahdollista, ne olisi  hyvä kertoa myös  kutsussa, jotta osallistujat ovat tietoisia, millainen tapahtuma on tulossa. Se voi myös lisätä heidän kiinnostustaan.

4. Ihmiset
Keitä tämä värinää aiheuttava asia erityisesti koskee? Millaisista alaryhmistä on kysymys? Visuaalisesta kartasta on usein apua sidosryhmien hahmottamisessa.

Ketkä ovat kutsujia, ketkä kuuluvat ydintiimiin, ketkä sidosryhmiin, keitä halutaan mukaan osallistujiksi? Entä keitä ei haluta? Onko heillä  annettavaa esimerkiksi rajoittavien oletusten saralla (kts. 6.kohta)?

Millainen kutsu houkuttelee  paikalle monimuotoisen osallistujajoukon? Kutsuja voi olla useampiakin. Jotkut muodot sopivat jollekin kohderyhmälle paremmin.

Sadonkorjuu: ketkä ovat kiinnostuneita prosessin tuloksista? Millainen sadonkorjuu palvelee eri sidosryhmiä? Miten tämä huomioidaan prosessin vaiheissa?

5. Konsepti
Kun tapahtumaa katsotaan lentokoneesta kymmenen kilometrin  korkeudesta, millainen kuva siitä muodostuu?   Löytyykö sille jokin symboli? Silta, kartta, lähde, benji-hyppy? Liittyykö sen muotoon jokin  työskentelykonteksti- esim. U-prosessi (Theory U)?

6. Rajoittavat  oletukset
Kun tapahtumalle on löytynyt sitä sopivasti luonnehtiva  yläkäsite tai muu vertauskuva, onko siihen myös sisäänkirjoitettu oletuksia, joista on  vapauduttava?

Mitä  ne voisivat olla –   esimerkikisi suhteessa asiantuntijuuteen, sosiaalisiin ja organisatorisiin hierarkioihin, työskentelyfilosofiaan, kohderyhmiin tai prosessin lopputulokseen? Millaisia rajoja on rikottava?

Mikäli rajoittavat oletukset ovat erityisen vahvoja ydintiimin sisällä, The Work- harjoitukset (http://thework.com/sites/thework/suomi/) ovat eräs vaihtoehto prosessin etenemiselle.

7. Rakenne
Millainen prosessin  rakenne palvelisi tapahtuman taustalla olevia tarpeita, tarkoitusta, periaatteita, sopisi osallistujille sekä istuisi yhteen  tapahtuman laajemman symboliseen käsitteen kanssa?

Millainen osallistava rakenne sopisi tapahtuman luonteeseen? Millaiset aikarajat tapahtumalla on?

Suunnittelussa on hyvä lähteä liikkeelle isommista kokonaisuuksista ja edetä sitä kautta pienempiin yksityiskohtiin.

1.- 7. =8. Yhdessäluomisen harjoitus
Jokainen askelmerkki sisältää yhdessäluomista eri tahojen kanssa. Chaordic Stepping Stones voidaan   esittää spiraalina, jonka keskellä on yhdessäluominen ja muut askelmerkit sen ympärillä, jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.

 

Kuvat: Art of Hosting  Network

Four Fold Practice

Posted on Posted in menetelmät

Art of Hostingin harjoittamisessa on 4 perusperiaatetta:

    1. Läsnäolo (hetkessä aistiminen)
    2. Keskustelemisen / dialogin taito (osallistuminen)
    3. Keskustelujen hostaaminen / fasilitointi (edistäminen, myötävaikuttaminen)
    4. Käytäntöyhteisöksi kasvaminen (yhteistuotanto)

Aito läsnäolo, taitava dialogin käyminen, hyvä keskustelujen fasilitointi ja yhteistuotannon taidot ovat ominaisuuksia, joita täytyy jatkuvasti hioa ja harjoittaa jotta voi kehittyä paremmaksi. Harjoittaminen tarkoittaa jatkuvaa, aktiivista ja säännöllistä tekemistä, joka auttaa ylläpitämään tai kehittämään taitoa tai kykyä.

 

8 Breaths of Process Design – prosessisuunnittelun apuväline

Posted on Posted in menetelmät

Kirjoittanut Kirsi Joenpolvi, teksti on alunperin julkaistu osoitteessa www.syncrosdesign.com

Alkukipinöistä tietoisuuden kasvuun
8 Breaths of Design  on Art of Hosting- prosessien kokonaisvaltaisin suunnittelun apuväline, joka pitää sisällään suunnittelun, toteutuksen sekä sadonkorjuun jälkeisen reflektoinnin. Erona toiseen samantyyppiseen, ns.kaordisiin askelmerkkeihin (kts. Artikkeli Chaordic Stepping Stones- askelmerkit järjestyksen ja kaaoksen reunalla.) 8 Breaths of Design kattaa myös tapahtuman jälkeisen sadonkorjuun ja reflektoinnin.

Matka kahdeksan (tai versiosta riippuen kuuden tai seitsemän) henkäyksen välillä tehdään aina kaaoksen ja järjestyksen rajapinnassa.

Perinteiseen suunnitteluun verrattuna osallistavan prosessin suunnittelu on matkustamista karttapisteiden välillä. Jokaista eteentulevaa asiaa ei voi ennustaa etukäteen eikä kaikkeen voi varautua yksityiskohtaisesti. Tärkeintä ovat kompassi (tarkoitus), hyvät kysymykset, yhteinen läsnäolo sekä tietenkin oikeat matkakumppanit. Osa prosessista tapahtuu vaistoja seuraamalla.

Yhteistä matkan kaikille etapeille on vahva yhdessäluomisen teema. Aluksi kutsuvan ryhmän kesken, sitten ydinryhmän ja viiteryhmien edustajien kesken ja lopulta tilaisuuteen osallistuvien kesken.Tapahtuman jälkeinen sadonkorjuu, reflektointi ja pitempiaikaisen viisauden syntyminen vaativat yhtä lailla yhdessäluomista, silloin laajempien verkostojen kesken. Ilman niitä joille prosessista ja sen esiinnostamista teemoista ja tärkeistä kokemuksista voi jakaa, syvempi systeeminen oivallus ja tietoisuuden kasvu eivät saavuta täyttä potentiaaliaan.Kollektiivisen viisauden rakentuminen  vaatii yhteistä pohdintaa ja kannattelua. Pidemmällä aikavälillä jakaminen saa uusia kerroksia, ja kiteytykset luovat pohjaa seuraaville prosesseille.

                             

                        Show up

                                   Be present

                                            Tell the Truth

                                                        Let go of it

                                                    – Angeles Arrien –

 

Jokainen kahdeksasta henkäyksestä pitää sisällään avaavan, emergentin ja sulkevan vaiheen. Henkäys on aalto, jossa tutkitaan kysymyksen muodossa tapahtuman kannalta oleellisia asioita. Usein yhden tapaamisen tai keskustelun aikana keskitytään yhteen tai korkeintaan kahteen aaltoon. Prosessisuunnittelussa kolme ensimmäistä tapahtuvat ennen fyysisistä tapahtumaa, toiset neljä-viisi tapahtuman jälkeen. Kokonaisuudessaan kahdeksan henkäystä ovat mikroprosesseja, jotka muodostavat katkeamattoman ketjun allaolevan kuvion sisään.

 


Henkäys = avaava, emergentti ja sulkeva tila
Avaavaa prosessia kutsutaan divergentiksi. Mennään kohti tuntematonta, avataan tietoisesti uusia ovia, ollaan avoimia  ideoille, annetaan tilaa luovuudelle. Liian tiukka minuuttiaikataulu voi tappaa hyvän avaavan prosessin.

Avaavan vaiheen jälkeen tullaan vyöhykkeelle, jossa asioita ja ideoita alkaa pulpahdella pintaan. Ollaan emergentissä vaiheessa. Usein ennen selkeyttä saattaa tuntua kaaosmaiselta, mutta varjoillakin voi olla hyviä tarinoita ja viisautta kerrottavanaan. Emergentin vaiheen runsaus, epätietoisuus ja hetkellisyys tarjoavat ponnahdusvoimaa selkeyttä kohti.

Kun taustatietoa on tarpeeksi, edetään sulkevaan, konvergenttiin vaiheeseen. Valitaan etemisreittejä, tehdä suunnitelmia, lyödään lukkoon aikatauluja.

Luovasti ajatellen em. askelmerkkejä voi käyttää sisäkkäin 8 Breaths of Design´n kanssa. Askelmerkit toimivat kompassina fyysiseen tapahtumaan asti, mutta 8 Breaths of Design auttaa hahmottamaan kokonaisprosessia myös fyysisestä tapahtumasta eteenpäin.


I henkäys: tunnistaminen
Jokin asia alkaa kutkuttaa. Se pyörii päässäsi, yhdistyy asioihin joita teet. Kerrot siitä muille, asia alkaa kiinnostaa muitakin. Aihe liittyy tarpeeseen, johonkin joka kaipaa selkeyttä tai tasapainoa. Joskus tämä vaihe tapahtuu hitaasti, joskus se on kytenyt pinnan alla pitkään. Yhteinen sitouminen työhön saattaa ryöpsähtää pintaan nopeastikin. Kun sitoutuminen on tapahtunut, syntyy kutsuva ryhmä (Calling Team). Portti toiseen henkäykseen alkaa aueta.

Ensimmäinen henkäys yhdistyy kolmeen ensimmäiseen askelmerkkiin (Chaordic Stepping Stones) seuraavien kysymysten muodossa:

Tarve: mikä tarve projektilla/tapahtumalla on?

Tarkoitus: mikä projektin tarkoitus on?

Periaatteet: millaisia periaatteita yhteisessä työskentelyssä on?

Yhdessäluomista tapahtuu kutsuvan ryhmän sisällä.


II henkäys: selkeys

Keitä muita tarvitaan kannattelemaan ideaa? Mikä on idean syvempi päämäärä?

Miten päästään tarpeesta tavoitteeseen? Millaisia ihmisiä tarvitaan mukaan? Kenellä on kokemusta ja intohimoa saavuttaa se päämäärä, jota projekti tai hanke edustaa?

Ideasta tulee selkeä, mukaan tulee lisää kannattelijoita. Muodostuu ydinryhmä (Core Team.)

Yhteys neljänteen ja viidenteen askelmerkkiin rakentuu seuraavien elementtien muodossa:

Ihmiset: mille viiteryhmille työ voisi olla merkityksellistä? Ketkä kuuluvat ydinryhmään, ketkä sidosryhmiin, keitä halutaan mukaan osallistujiksi? Ketkä ovat kiinnostuneita kuulemaan työstämme? Kuka vaikuttaa projektin resursseihin? Kuka tekee päätöksiä? Kenen osaamista ja intohimoa tarvitaan?

Sadonkorjuu: millainen sadonkorjuu tekee työstä merkityksellistä?Millainen sadonkorjuu palvelee em. viiteryhmiä? Millaiset sadonkorjuualustat olisivat tapahtumalle hyödyllisiä? Millainen palautemenetelmä tukisi ja nopeuttaisi oppimista ja suunnitelmien toteuttamista? Tärkeää muistaa: onnistuneen sadonkorjuun suunnittelu on vähintään yhtä merkityksellistä kuin onnistuneen kokouksen.

Käsite: miltä projeti näyttää lentokoneesta katsottuna? Millainen symboli tai kuva kertoo sen ominaispiirteistä?

Rajoittavat oletukset: mistä pitää luopua samalla kun luodaan uutta? Mitä huolia tai pelkoja nousee esiin kohti uutta ja tuntematonta? Millaisia olisimme ilman niitä?

Yhdessäluomista tapahtuu ydinryhmän sisällä.



III henkäys: kutsuminen

Kutsumisprosessi on ollut käynnissä jo kauan ennen kuin fyysinen kutsu lähtee maailmalle. Yhdessäluominen ja keskustelut ovat antaneet selkeyttä työn tarpeesta, tarkoituksesta ja viiteryhmistä.

Missä kokoontuminen tapahtuu? Millainen viesti valitulla paikalla voisi olla?Miten kutsu palvelee projektin tarvetta ja tarkoitusta? Ketkä ovat kutsujia? Millainen kutsu houkuttelee tiettyjä sidosryhmien edustajia?Mitkä viestintäkanavat tavoittavat heidät parhaiten? Näihin kysymyksiin on hyvä palata yhä uudelleen.

Askelmerkeistä seitsemäs on selkiintymässä:

Rakenne: Millainen rakenne palvelee tarvetta, tarkoitusta, houkuttelee osallistujia osallistumaan tapahtumaan ja sopii yhteen tapahtuman konseptin kanssa?

Yhdessäluomista tapahtuu viiteryhmien ja potentiaalisten osallistujien kanssa.


IV henkäys: tapahtuma

Tapaaminen osallistujien kanssa. Oikeat ihmiset saapuvat paikalle. Tapahtuu se, minkä kuuluukin tapahtua.

Käydään keskusteluja valitun rakenteen kannattelemana. Tutkitaan kutsuvaa kysymystä, etsitään yhteistä tarkoitusta ja suuntaa. Annetaan sadonkorjuun syntyä.

Kaikkia askelmerkkejä yhdistävää yhteisluomista tapahtuu osallistujien ja ydinryhmän kesken.


V henkäys: sadonkorjuu

Korjataan sato. Tehdään viisaita päätöksiä seuraavista askelista. Jaetaan sato kaikkien siitä kiinnostuneiden kanssa.

 

VI henkäys: action!
Toteutetaan keskustelujen perusteella syntyneitä päätöksiä. Suoritetaan tietoista seurantaa, jatketaan oppimismatkaa. Pidetään mielessä kokonaisprosessin tarkoitus. Tuetaan parhaalla mahdollisella tavalla itseohjautuvuutta.

 

VII henkäys: reflektointi ja oppiminen
Pohdintaa ydintiimin ja tärkeimpien viiteryhmien kesken: mitä olemme oppineet? Olemmeko löytäneet yhteyden tarpeisiin ja tarkoitukseen? Mitkä ovat seuraavat pitkän ajan tavoitteet? Mitä niistä voisi seurata? Onko jotain, mitä pitäisi tehdä nyt?


VIII henkäys: yhdistäminen tietoisuuteen
Kaikki kahdeksan henkäystä ovat mikroprosesseja, jotka sijoittuvat jättikokoisen avaavan, emergentin ja konvergentin prosessin sisälle.

Koettu prosessi on osa kokonaisuuden virtaa, joka kasvaa ja muuttuu joka hetki. Kun tapahtumista on mennyt tarpeeksi aikaa, mennyt saa uuden merkityksen. Se tulee osaksi tietoisuutta – sekä yksilö- että kollektiivisella tasolla. Prosessin osapuolet hengittävät kokemusta tietoisuuteensa ja vahvistavat näkymätöntä yhdessäluomisen kenttää. Jalostunut kokemus muuntuu viisaiden päätösten pääomaksi.

 

Kuvat: Art of Hosting network

Art of Hosting – työkirja

Posted on Posted in menetelmät, työkirja, workbook

Lataa tästä Art of Hosting -työkirja oppimisen tueksi!

Art of Hosting – Innosta työyhteisösi osallistumaan -tapahtuman tiimoilta lähdimme kokoamaan suomenkielistä työkirjaa, johon on kerätty kuvaukset keskeisimmistä Art of Hosting -menetelmistä ja -toimintatavoista. Kuvaukset ovat kotimaan Art of Hosting-harjoittajien kynäilemiä. Tämä suomenkielinen työkirja on ensimmäinen laatuaan, ja se tulee varmasti kasvamaan ja laajenemaan tulevaisuudessa – kuten koko verkostokin!

Art_of_hosting_tyokirja_Otavan_opisto_15_17_06_2017

 

Alkuperäinen, englanninkielinen Art of Hosting Workbook on kattava lukupaketti, jonka avulla pääset syventymään Art of Hostingin filosofiaan ja menetelmiin. Verkosta löytyy useita versioita Workbookista, sillä usein Art of Hosting-koulutuksen yhteydessä on usein tapana tehdä kyseistä tapahtumaa varten omansa. Tämä versio on laadittu vuoden 2014 Otavan Opistolla järjestettyä koulutusta varten, mutta se on yhtä ajankohtainen kuin silloinkin.

Art_of_hosting_tyokirja_Otavan_opisto_15_17_06_2017 Art-Of-Hosting-Workbook-May14-OtavanOpisto-Finland

[wdi_feed id=”1″]